Historia

Conzet ja niihin liittyvät paikat

Kylän nimenä Konse johtaa juurensa entinen raatiherra ja liikemies Conzen nimeen. Conzet omistivat Pärnussa paljon kiinteistöjä, heille kuuluvan alueen rajoina olivat Riian maantie, Liiva-katu, Pärnujoki ja Vanha hautausmaa.

Saksista Cellen kaupungista kotoisin oleva kauppias Adolf Conrad Conze (1784–1849) meni naimisiin kauppiaan tyttären Elisabeth Helene Harderin kanssa (1799–1876) vuonna 1813 ja vuonna 1825 hänet hyväksyttiin Pärnun kansalaiseksi. Perheeseen syntyi kolme poikaa ja neljä tytärtä. Vuodesta 1829 alkaen Conze oli Hannoverin konsulina Pärnussa.

Vanhin poika Friedrich Anton (1823–1906) hyväksyttiin Pärnun kansalaiseksi vuonna 1868. Samana vuonna hänet valittiin raatiherraksi ja vuosina 1877–1889 hän oli Pärnun poliisipormestarina. Vuonna 1881 hän meni naimisiin Pärnu-Jaagupista kotoisin olevan Anna Walterin kanssa (1836–1917).

Firma Conze ja Ko erikoistui pellavahampun vientiin ja tuli sillä rikkaaksi, ollen 3.-4. suurimpana verojen maksajana kahden ison Pärnun tavaratalon jälkeen.

Friedrich Conze omisti väitettävästi Liiva-kadun varrella olevan pellava-aitan ja köysien valmistukseen tarkoitetut rakennukset, jotka vuosisadan vaihteessa myytiin Waldhof-tehtaalle ja niihin rakennettiin työläisasunnot.

Kuitenkaan ei voida sulkea pois niiden rakennusten kuulumista kauppias Hans Gottlieb Oelbaumille (1816–1896). Samalla tontilla ollutta toista aittaa käytettiin myöhemmin Tallinnassa sijainneen Rotermannin myllyn viljavarastona, johon tuotiin ulkomailta laivoilla viljaa. Rotermannin Tehtaiden johtaja ja yksi omistajista oli balttiansaksalainen Christian Ernst August Rotermann (1869–1950). Rotermannilla oli Virossa iso jauhomylly, leipätehdas ja puuteollisuus.

Myöhemmin on tiilistä rakennetussa pellava-aitassa toiminut Hans Permannin – Ants Pärnojan kaakelitehdas ja neuvostoaikana valmistettiin siellä erilaisia keramiikkatuotteita. Puurakenteisessa vilja-aitassa olivat viime vuosisadalla puusepän-, huonekalu- ja satulasepän pajat, arkkutehdas ja virkahuoneet. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2001. Myös tiilirakenteinen pellava-aitta on purettu, pystyssä on myöhemmin tehty lisärakennus. Moni köysien valmistukseen tarkoitettuihin rakennuksiin tehty asunto on vielä käytössä, loput seisovat tyhjinä.

Friedrich Conze aloitti Pärnussa oluenpanon vuonna 1867. Vuonna 1869. hän rakensi Suure-Jõe- ja Liiva-kadun kulmalle olutpanimon, jääkellarin ja asuintalon(talot). Isommat Pärnun oluenvalmistajat pakottivat hänet lopettamaan oluenvalmistuksen ja olutpanimo siirtyi ensin Endrik Kullin ja sen jälkeen kauppias ja viinanvalmistaja Carl Norrmannin haltuun, joka pysäytti oluenvalmistuksen siellä viime vuosisadan alussa lopullisesti.

Viron Tasavallan alkuvuosina toimi näissä tiloissa A. Kullin säilyketehdas, joka lopetettiin vuonna 1924. Tiloja käyttivät myöhemmin tarttolainen A. Silveren Livoonia-olutpanimo ja valgalainen Teollisuuden-Kaupan Osakeyhtiö. Ne käyttivät rakennusta Pärnun välivarastona.

Neuvostoaikana näissä tiloissa oli Pärnun kalatehtaan Liivan (Livoonia) kalatehdas ja tehtaan kerhotilat. Kyseessä oli yksi isoimpia teollisuuksia Pärnussa, jossa oli vuonna 1981 töissä 2500 henkilöä.

Konsen lähellä laivat laskivat laituriin ja tapahtui ylikuljetus veneillä Niidu rannalle. Vuosina 1915–1923 siellä sijaitsi kadun jatkona Venäjän armeijan asentama uiva laituri.

Waldhof oli Pärnujoen ja Riian maantien välille perustettu Venäjän isoin selluloosatehdas, joka aloitti toiminnanvuonna 1900. Huippuaikana siellä oli töissä yli 3000 työntekijää.

Waldhofin työläiskylässä vietti lapsuutensa maailmankuulun kapellimestari Neeme Järvin äiti Elss Järvi (1901–1984), joka kirjoittaa Lapsepõlvelood-kirjassa (Lapsuudentarinat) elämästä Pärnussa 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Elss Järvin isä työskenteli Waldhofin tehtaassa ja perhe asui aikaisemmin Conzen omistamassa pellava-aitassa, josta oli rakennettu 24 asuntoa käsittävä työläistalo.

Neeme Järvi on ollut Viron valtiollisen sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja pääkapellimestarina, kansallisooppera Estonian pääkapellimestarina. Vuonna 1980 hän muutti perheineen USA:han. Neeme Järvi on nykyajan yksi eniten levyttäneitä kapellimestareita, johtanut kaikkia tunnetuimpia sinfoniaorkestereita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa sekä ollut odotettuna oopperakapellimestarina maineikkaissa teatteritaloissa sekä Euroopassa että Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.